Wanhasta uutta!

Mulla on ollut tässä työn alla jo pidempään kirppislöytöjä ja muita vanhoja vaatteita, jotka on kaivannut vähän tuunailua, jotta ne kelpais ottaa käyttöön. Itseasiassahan mulla on iso läjä muutakin tuunattavaa, mutta nyt selvisin kahdesta saaden ne valmiiks:)

Eka on talvella löytämäni "mummopusero" (kuva 1.) jonka jo esittelin edellisessä blogissani, mutta laitampa saman kuvan nyt tännekin. Jotenkin vaan ajattelin, et aika kamala(!), mutta toisaalta siinä on kiva kesäinen kukkakangas ja hauskat laskokset edessä. Myöskin hieman pussittava kuminauha-helma ihastutti jollain tapaa.

ENNEN

kuva 1.

Mun ei tarvinnut kauaa miettiä mitä puserolle teen ja niimpä saksin olkasaumat auki ja päätin tehdä siitä olkaimettoman tunikan/minimekon. Neulasin vaatteen eka sovitusnuken päälle ja välillä sovitin sitä itselleni. Aloitin ompelemalla sivu- ja keskitakasaumat niin, että vaatteesta saatiin oikean kokoinen. Yläosasta joutui ottamaa enemmän sisään ja kavensin siitä löyhästi vyötärölle asti. Helman ympärys pysyi entisellään. Tämän jälkeen ompelin kuminauhan yläosan käänteeseen alkaen etukappaleen laskoksista jatkuen takakappaleen kautta toiselle puolen etukappaleen laskoksia. Lopuksi käänsin yläkappaleen reunan ja päällitikkasin sen siksak-ompeleella, lukuunottamatta etukappaleen keskiosaa. Etukappaleen keskiosasta päällitikkasin vain laskosten välissä olevan kappaleen suoraompeleella. Laskosten kohdan käänteen ompelin käsin, niin etteivät ompeleet näy päällepäin (kuva 4.). Lopuksi valmistin vielä vaatteen väreihin sopivan rusettivyön, jossa on keskellä silkkinauhalla kiinnitetty nappiyksityiskohta (kuva 5.). Vyön aukenee rusetin kohdalta ja siinä on pieni nepparikiinnitys.

JÄLKEEN

kuva 2.

kuva 3.

kuva 4.

kuva 5.

Tässäpä vielä lisänä kuvia vaatteesta mun päälläni. Kuvissa oleva nahkarotsi on toinen tuunaukseni, josta valitettavasti ei ole kuvia miltä se näytti ennen. Kerrottakoon kuitenkin, että ompelin siihen vetoketjun uudestaan, korjasin rikkimenneet taskupussit ja lankkasin takin kauttaaltaan mustalla kenkälankilla. Ja "tsadaa", takki on nyt kuin uusi. Ja alkuperästä sen verran, että olen löytänyt sen vanhempieni vaatekätköistä (70-luvulta)! Olen tiennyt sen olemassaolosta jo pitkään, mutta kaappasin sen mukaani vasta viime jouluna.